Tulevaisuuden kansalaistoiminnan ekosysteemiä rakentamassa

Tampereen kaupungin tavoitteena vertaistukitoiminnan kohtaamispiste

Tapahtuma oli selvästi tamperelaisille alan toimijoille kiinnostava, sillä paikalla oli n. 40 yritysten ja organisaatioiden edustajaa. Kansalaisaktivismi, vapaaehtoisuustyö ja niiden uudella tavalla organisointi ovat teemoja, joista tulevaisuuden vahvat yhteisöt ja kaupunkialueet tulevat hyötymään. Työpaja oli jatkoa marraskuun aihetta avaavalle tapahtumalle.

Tilaisuuden avasi FinnMedin kehityspäällikkö Marco Roth. Aamupäivän fasilitaattorina toimivat Huoleti Oy:n toimitusjohtaja Carita Savin (kuvassa oikealla), sekä palvelukoordinaattori Elina Isosaari ja palvelukoordinaattori Annukka Nevalainen.

Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio kertoi, että kaupunki panostaa tällä hetkellä ketteriin kokeiluihin ja yhteiskehittämiseen SmartTampere –elinvoimaohjelman mukaisesti. ”Sosiaali- ja terveystoimen kohdalla kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa on ollut luonnostaan jo pidempään.” Lumio muistutti myös siitä, että netin ja somepalvelujen myötä yhteisöt nousevat esiin: ”Uusista kanavista huolimatta ihmisen tarve olla toisilleen avuksi ei ole hävinnyt mihinkään. Tulevaisuudessa yhteisöalustan päällä toimii erilaisia palveluja ja tavoitteena on digitalisoida myös vertaistukitoiminta.” Lumio toivoo, että alusta voisi toimia vertaistukitoiminnan kohtaamispisteenä tai resurssikeskuksena, joka helpottaisi kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista.

Perinteisen demokratian valtava muutos

Sitran tulevaisuusasiatuntija Elina Kiiski-Kataja kertoi demokraattisessa ajattelussa tapahtuvista muutoksista. Tällä hetkellä elämme hyvin jännitteistä, pirstaleista ja epävarmuutta sisältävää aikaa. Edustuksellinen demokratia ei toimi aiemman kaltaisesti, sillä vain 6 % suomalaisista on jonkun puolueen jäsen ja EU:ssa tämä luku on 3 %. Myös Kiiski-Kataja painotti teknologian suomia mahdollisuuksia, mutta muistutti, että internet on ollut saatavilla n. 20 vuoden ajan ja sosiaalisen median kanavat n. 10 v. ”Olemme vielä aivan alkutekijöissä sen suhteen, mitä teknologia meille mahdollistaa”, hän kertoi.

Kansalaisten osallistumisaktivisuuteen vaikuttavat monet tekijät, jotka liittyvät yksilön toimintakykyyn. Koettu hyvinvointi, taloustilanne, tasa-arvo ja luottamus edesauttavat vaikuttamishalua ja aktiivisuutta. Varsinkin luottamuksella on suuri vaikutus ihmisten motivaatioon osallistua. ”Teknologia ei yksin riitä vaan meidän täytyy panostaa ihmisiin ja pohtia, kuinka saisimme mukaan myös ne, jotka eivät yleensä osallistu”, Kiiski-Kataja kysyy.

Seuraavasta linkistä löytyy lisätietoja SITRAn megatrendiraportista https://www.sitra.fi/en/topics/megatrends/#megatre...

Kansalaisyhteiskunta tänään ja tulevaisuudessa 4. sektorin näkökulmasta

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Pasi Mäenpää valotti kansalaisyhteiskuntaa ja kaupunkiaktivismia monin esimerkein. Moni tuntee Ravintolapäivä –konseptin, kierrättää paikallisesti tai on mukana vertaisverkko- ja aikapankkitoiminnassa.

Myös Mäenpää painotti sitä, että demokratia ei ole vain edustuksellista toimintaa vaan kaupunkien asukkaat luovat itse kaupunkia ja sen toimintaa. Siksi sanojen ”asukas, asiakas tai kuluttaja” tulisikin käyttää termiä ”moniroolinen kaupunkilainen”. Tulevaisuudessa näemme luultavasti enemmän ”hybridi- eli yhdistelmähallinnointia” eli virallisen ja epävirallisen johtajuuden yhdistelmää myös kaupunkien hallinnossa.

Kansalaistoiminnassa näkyvät seuraavat piirteet: organisoituminen esim. vain some-ryhmän ympärillä, hakkeriasenne vaikuttamiseen, DYI, yhteisöllisyys, verkostoituminen, avoimuus, jakaminen, hetkellisyys, hierarkioiden kaihtaminen, toiminnan palo, uuden keksiminen ja proaktiivisuus.

Projektin jatkosta

Jatkossa on tarkoitus kerätä kansalaistoiminnan erityyppisestä kehittämisestä kiinnostuneet tahot yhteen. Osallisuuden ja vertaistuen kehittämisen ryhmät eriytettäneen toisistaan ja ryhdytään rakentamaan niihin tulevaisuuden ekosysteemiä, jossa mukana avaintoimijat, teknologian mahdollisuudet ja uudet toimintatavat. Kevään 2018 aikana pyritään saamaan jo ensimmäiset kehityshankkeet käyntiin. Lisätietoja Marco Roth, etunimi.sukunimi@finnmedi.com ja 0400 800 7865.

Ryhmätöiden tuloksia.