| Health HUB

Smart Health -teeman suunnitelmasta ja määrittelystä vastaa teeman vastuukoordinaattorina toimiva FinnMedi Oy. Tampereen kaupungin vision mukaisesti Smart Health keskittyy erityisesti uusien digitaalisuutta hyödyntävien palveluiden kehittämiseen. Smart Healthin sisältö koostuu puolestaan kolmesta teemaosiosta, joiden edistämiseen rakennetaan hankkeita, pilotteja ja kokeiluja. HealthHUB toimii Smart Health -hankkeiden suunnitteluympäristönä. Jos haluat mukaan Smart Health -teeman aktiviteetteihin ja hankkeiden yhteisölliseen kehittämiseen, lisätietoja antavat:

Teemapäällikkö
Matti Eskola, [email protected], +358 40 5575355

Terveysliikunta ja ennaltaehkäisevät palvelut
Kari Salomaa, [email protected], +358 50 4912483

Omatoimiset ja kotiinviedyt palvelut
Niko Lönn, [email protected], +358 40 5159019

Tulevaisuuden sairaalat ja hyvinvointikeskukset
Reijo Itkonen, [email protected], +358 40 5035252.

Smart Tampere
-ohjelman yhteisöllisen toimintamallin tavoitteena on luoda matalan kynnyksen
väylä yhteistyölle. Toimintamallissa pyritään yritysten,
tutkimusorganisaatioiden, asukkaiden ja kaupungin yhteistyöllä varmistamaan,
että tarve, jota lähdetään ratkaisemaan, on määritelty mahdollisimman hyvin ja
eri osapuolten tietotaitoa hyödyntäen. Tarve ja projektiaihio voi olla
peräisin yritykseltä tai Tampereen kaupungilta. Smart Tampere ohjelmaan haetaan
ensisijaisesti hankkeita, joille tehdään yhteisöllisen toimintamallin mukainen
määrittely yhdessä kaupungin kanssa. Smart Tampere -ohjelmassa ja
hankkeissa Tampereen kaupungilla on käytettävissään erilaisia rooleja
mahdollistajasta asiakkaaseen. Kaupungin ollessa asiakas tulee huomioida
hankintalain edellyttämät periaatteet avoimuudesta ja syrjimättömyydestä.

Smart Tampere -ohjelmassa:

Kaupunki on alusta/mahdollistaja ja sillä ei ole roolia toteutuksessa.
Kaupunki on alusta/mahdollistaja ja mukana määrittelytyössä, mutta se ei ole päätoteuttaja. Mukana olevat toimijat (erityisesti yritykset) haluavat toteuttaa avoimen yhteisöllisen määrittelyn yhdessä kaupungin kanssa. Tällöin hankkeen omistaja ja projektipäällikkö tulevat yrityksistä.
Kaupunki on ostavana asiakkaana ja/tai yhteisöllisen määrittelyn
kehittämistarve tulee kaupungilta, jolloin kaupunki toimii hankkeen omistajana.

Yhteisöllisen
määrittelyn lopputuloksena on dokumentaatio, jota kaikki voivat hyödyntää
omissa toimissaan. Tampereen kaupunki hyödyntää materiaalia kehitystyössään,
hankintojen kilpailutuksessa jne. Toimintamallin avulla yritykset saavat uutta
tietoa asiakkaiden tarpeista ja käyttäjäpalautetta. Yritykset voivat hyödyntää
materiaalia myös suunnitellessaan tuotteita kansainvälisille markkinoille sekä
muille älykaupungeille. Kaupungin kehittämistarpeiden kautta luodaan myös uusia
innovatiivisia palveluita, mikä johtaa parempiin palveluihin ja uusiin
ratkaisuihin kaupunkilaisille.

Yhteistyön perusperiaate on tiedon, osaamisen ja parhaiden oppien jakaminen. Uskotaan, että yhteisesti määritelty vaatimusmäärittely on vahvempi kuin minkään osapuolen yksin määrittelemänä. Avointa tiedonvaihtoa edistetään mahdollisimman laajasti, kuitenkin huomioiden asiakkaiden yksityisyys ja yritystietojen tuottamuksellisuus.

Osallistujat voivat vapaasti osallistua yhteiseen määrittelytyöhön ja käyttää tämän työn tuloksia omassa (liike)toiminnassaan. Osallistujat tuovat yhteistyöhön oman osaamisensa ja yhteistyön tuloksena syntyy arvoa kaikille osallistujille. Smart Tampere -hankkeissa kaupungilla on erilaisia rooleja mahdollistajasta asiakkaaseen. Prosessin kokonaisuuden hallinta eli prosessin läpivienti, aikataulutus, toimijoiden kokoaminen eri vaiheisiin, jne. ovat hankkeelle nimetyn teema- tai projektipäällikön tehtävänä.

Yhteisöllisen toimintamallin mukaisesti hankkeisiin osallistuu useita eri toimijoita, joilla on erilaisia rooleja. Smart Tampere -ohjelmassa hankkeille nimetään omistaja, teemapäällikkö tai projektipäällikkö ja tiimi. Teemapäällikkö sopii yhdessä hankkeen omistajan ja Smart Tampere -ohjelmajohtajan kanssa, miten ja missä laajuudessa kutsu määrittelytyöhön levitetään.

Hankkeella on nimetty omistaja jolla on mandaatti tehdä päätöksiä pilotoinnista ja/tai palvelun toteuttamisesta, ja joka voi hyväksyä yhteisöllisen määrittelyn tulokset.
Hankkeella on nimetty teemapäällikkö tai projektipäällikkö, jolla
on aikaa ja mahdollisuudet koota tiimi ja hankkia muut tarvittavat resurssit
hankkeen yhteisöllisen määrittelyvaiheen toteuttamiseksi.

Hankkeella on tiimi, jonka ajankäytöstä yhteisölliseen
määrittelyvaiheeseen on sovittu. Nämä henkilöt auttavat
projekti/teemapäällikköä ja vaatimusmäärittelijöitä dokumentoimaan haasteet,
muutostarpeet, tavoitteet, rajaehdot ja vaatimukset.

Määrittelytyöhön pyritään saamaan mukaan laajasti erilaisia toimijoita, joiden asiantuntemus luo puitteet laadukkaille tuloksille. Tampereen kaupungin ollessa mukana määrittelytyössä se tuo mukaan ne kaupungin asiantuntijat, jotka tuntevat nykytilan haasteet ja tavoitetilan vaatimukset.

Yhteisöllisen toimintamallin prosessissa on neljä vaihetta:

Määrittelyvaiheen dokumentaatio ei sido määrittelyyn osallistuneita osapuolia. Määrittelyvaiheen dokumentaatiota kukin osapuoli voi hyödyntää parhaaksi katsomallaan tavalla. Julkisten hankintojen liittyessä hankkeeseen, määrittelyvaihe toteutetaan niin, että valittu toteutustapa ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen eikä hankintalaissa kirjattujen syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden vastaiseen menettelyyn. Määrittelyvaiheen dokumentaatio tulee julkiseksi ja eri osapuolet ml. Tampereen kaupunki voivat sitä hyödyntää sen valmistuttua.

Yritykset voivat käyttää sitä suunnitellessaan tuotteita muille vastaaville älykaupungeille tai vientimarkkinoille.
Tampereen kaupunki voi käyttää sitä lähdemateriaalina hankintojen kilpailutuksessa.

Smart Health – kehitysprosessi

Smart Health yhteystiedot

Kaupungin rooli

Smart Health yhteisöllinen toimintamalli

  1. Hankkeen kuvaus
    – Lyhyt kuvaus hankkeen/projektin
    sisällöstä. Kuvauksen tekee hankkeen omistaja ja/tai projektipäällikkö

    – Tärkeää kuvata muutostarpeet, haasteet tai ongelmat, joita yhdessä kehitetään (ei valmiita ratkaisuja)
    – Odotukset ja tavoitteet
  2. Lähtötiedot ja osallistujat
    – Roolit. Tunnistetaan hankkeeseen osallistuvat toimijat ja ne tahot
    jotka ovat valmiita osallistumaan konkreettisesti määrittelytyöhön. Sovitaan
    osallistujien roolit, erityisesti Tampereen kaupungin rooli

    – Tehdyt selvitykset. Kootaan mahdolliset aiheeseen liittyvät jo
    tehdyt/teetetyt selvitykset, kuten käyttäjätutkimukset, markkinakartoitukset,
    kansalliset/kansainväliset hankkeet, jotka voivat sisältöön vaikuttaa.

    – Resurssit. Mitä rajaehtoja on olemassa toteutukselle? Mahdolliset kokeilut,
    pilottiasiakkaat? Vaativatko uudet (digitaaliset) ratkaisut
    järjestelmämuutoksia tai muita hankintoja?
  3. Yhteisöllinen määrittely
    – Kun hankkeen kuvaus, lähtötiedot ja osallistujat on määritelty, järjestetään
    kehitystyöpaja osallistujien kesken

    – Työpajaan tai sarjaan työpajoja kutsutaan avoimesti alan toimijoita ja
    pk-yrityksiä ideoimaan ja kehittämään

    – HealthHUB-kehitysympäristö ja -verkosto on Smart Health hankkeiden käytettävissä.
  4. Tavoitetason määrittelydokumentti
    – Alustava hanke/projektisuunnitelma
    – Alustava suunnitelma pilotoitavista ratkaisuista ja osallistuvista yrityksistä
    / muista toimijoista

    – Vaadittavat resurssit ja rajaehdot pilotille/toteutukselle

SuomiEnglishTietosuoja ja käyttöehdotToggle navigation

Tays TKI-keskusBiokatu 6, 33520 Tampere

Scroll to Top