FinnMedin ja Tays TKI-keskuksen pitkäaikainen kehitysjohtaja, HealthHUBin toiminnasta vastaava Reijo Itkonen siirtyy vuoden vaihteessa omien sanojensa mukaan "vapaaherraksi". Reijon läksiäisiä vietetään HealthHUBin pikkujoulujen yhteydessä 29. marraskuuta.
Reijo kertoo pilke silmäkulmassa, että hän tuli Finn-Medi Tutkimus Oy:n palvelukseen neljänkympin kriisin ansiosta vuonna 1998. Hän vaihtoi teollisuussektorin alaan, jolla lääketieteellisistä tutkimustuloksista pyritään kehittämään liiketoimintaa.
-Ensimmäisiä töitäni oli etsiä yrityksiä EU-hankkeeseen, Reijo muistelee
-Toimiala tuli tutuksi, kun soittelin läpi melkein kaikki alan yritykset Suomessa eli noin 300 yritystä.
Reijo valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1983, ja hän on siitä lähtien työskennellyt korkean teknologian tuotteiden parissa. Nyt on aika siirtyä omakustanteiselle varhaiseläkkeelle eli vapaaherraksi.
Terveysteknologia on toimialana kasvanut 20 vuodessa merkittävästi . Tampereen seudulla alan yritysten määrä on lähes kymmenkertaistunut. Uutena osa-alueena on tullut mukaan hyvinvointiin liittyvä yritystoiminta.
-Yrityksillä oli 1990-luvulla vahva tuoteorientaatio, mutta nykyisin keskitytään enemmän palveluihin, Reijo analysoi.
-Toimiala on erittäin kiinnostava, sillä yritysideoita ja tuotteita on hyvin erilaisia ja ala kehittyy jatkuvasti.
FinnMedissä ja sittemmin Taysin TKI-keskuksessa on tuettu aloittelevia yrityksiä monella tapaa. Tampereen alueen ensimmäinen Life Science--alan yrityshautomo perustettiin vuonna 2003, erilaisia rahoituskonsepteja on kehitetty vuosien varrella ja nykyisin yrityksiä pyritään saamaan yhteistyöhön HealthHUB-yhteisön avulla. Tärkeää on ollut myös aineeton tuki, esimerkiksi suhteet eri tahoihin ja alan taustaosaaminen, jotta yhteistyöhön tarvittavat osapuolet saadaan löytämään toisensa.
-Yritysten ja tutkijoiden rajapinnassa tarvitaan ulospäinsuuntautuneisuutta ja aktiivisuutta kontaktien ottamisessa, Reijo pohtii.
- Myös myynti- ja markkinointihenkisyyttä pitää olla, sillä tuotetta ei usein ole vielä olemassa kuin paperilla.
Reijo Itkosen työssä on vaadittu myös pitkäjänteisyyttä, sillä tutkimustuloksen muotoutuminen tuotteeksi saattaa viedä jopa 10 vuotta. Omat koukeronsa kehittämisen tielle tuovat terveysalan tarkat viranomaismääräykset.
Alan konkarina Reijo Itkonen tiivistää kolme tapaa tehdä tutkimustuloksista liiketoimintaa. Tutkimustulosten pohjalle voidaan perustaa uusi yritys tai tutkimusryhmä voi tehdä tuotekehitysyhteistyösopimuksen olemassa olevan yrityksen kanssa. Kolmantena vaihtoehtona on lisensointi eli patentilla suojatun tutkimustuloksen käyttöoikeuden vuokraus hyödyntäjäyritykselle. Reijon uralle on mahtunut esimerkkejä näistä kaikista.
Erityisesti Reijon mieleen on jäänyt keliakiapikatestin kaupallistaminen. Nykyisin testi on saatavilla apteekista ja sitä on myyty yli 30 maassa.
-Keliakiatesti oli yksi ensimmäisistä lääketieteeseen liittyvistä patenteista, joka on lisensoitu Tampereen yliopiston tutkimuksesta, Reijo toteaa.
-Testin kehittämiseen liittyi värikkäitä vaiheita, patenttihakemus esimerkiksi jätettiin vain päivää ennen kun tutkimustulokset julkistettiin ja kilpailija vei patentin Euroopan patenttiviraston käsiteltäväksi.
Keliakiatesti on konkreettinen esimerkki siitä, mitä tutkimuksen kaupallistaminen voi olla. Kaupallistamisprosessi puolestaan oli mukana olleille käytännön koulu siitä, millaisia haasteita tuotteen markkinoille tuomiseen voi liittyä.
Vaikka työssä asiat etenevät välillä hitaasti, viihtymisen on taannut työn vaihtelevuus - kahta samanlaista päivää ei ole Reijon työvuosiin mahtunut. Yritysten, tutkijoiden ja kliinikoiden muodostama kolminaisuus on innostava toimintakenttä. Tiiviissä työyhteisössä toimitaan tiiminä toinen toistaan auttaen, mikä sekin on antoisaa.
-Arvostan paljon yrittäjyyttä ja aloittelevien yrittäjien riskinottokykyä, Reijo sanoo.
- On hienoa seurata liikeideoiden kehittymistä ja edistää niitä omien vaikutusmahdollisuuksien mukaan.
Startup-yrittäjien innostus ja energia tarttuu, ja Reijo tunnustaa joskus harkinneensa, josko itsekin lähtisi mukaan startup-yritykseen. Toistaiseksi sellaista ei ole tapahtunut, ja vapaaherranakin Reijo lupaa panostaa muihin ajanvietteisiin. Niitä riittää.
-Minulla on kaksi alle kouluikäistä lapsenlasta ja omakotitalo, saunamökki ja synnyinkoti Heinävedellä vaativat kunnossapitoa , Reijo luettelee.
-Lisäksi metsätilan hoitaminen tarjoaa kuntoilumahdollisuuksia ja harrastan myös kuorolaulua ja murtomaahiihtoa.
Millä mielin Reijo suuntaa vapaaherran elämään?
- Vuosien varrella olen tutustunut
ja tehnyt yhteistyötä suuren ihmisjoukon kanssa, joten näitä kohtaamisia jää
kyllä haikeudella kaipaamaan kuten myös mukavia työkavereita, Reijo pohtii.
- Terveysalan kehityksen tulevaisuudessa näen
suotuisana, ja uskon menneiden vuosien hyvän kehityksen jatkuvan. Suomalaiset ovat
hyviä toimimaan reguloidussa ympäristössä, vaikka se ei ole niitä helpoimpia
toimintaympäristöjä.
Reijo toivottaa kaikki tervetulleiksi yhdistettyihin HealthHUBin pikkujouluihin ja läksiäisiinsä perjantaina 29.11. klo 16. Jotta kakkua riittää kaikille, ilmoittauduthan etukäteen HealthHUBin sivujen kautta.