Tanskassa terveydenhuollon vahvuuksina ovat yhteiset laatutavoitteet ja toimiva kehittämismalli

Tanskassa terveydenhuolto on viiden itsehallintoalueen vastuulla. Alueet vastaavat 5,7 miljoonan tanskalaisen perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta sekä psykiatrisesta hoidosta, aikuisten hammashoidosta ja fysioterapiasta. Kuntien tehtävänä on järjestää lasten hammashoito, kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito sekä ehkäisevä hoito. Kunnat huolehtivat myös terveyden edistämisestä. Kunnallisia terveyskeskuksia ei ole, vaan tanskalaiset voivat käydä yksityisellä yleislääkärillä, jonka itse valitsevat. Asiakasmaksuja ei peritä. Erikoissairaanhoidossa asiakkailla on valinnanvapaus.

Yhteiset tavoitteet ohjaavat työtä

Tanskassa terveydenhuollolle on asetettu kahdeksan yhteistä laatutavoitetta, ja jokaiselle tavoitteelle on luotu muutama selkeä ja konkreettinen mittari. Tavoitteet on koottu visuaalisesti selkeäksi julisteeksi tavanomaisen tekstimuodon sijaan. Tavoitteina ovat muun muassa hoitopolkujen parempi toimivuus, kuolleisuuden alentaminen ja parempi potilasturvallisuus, nopea hoitoonpääsy, sairaalaan palaamisen ehkäiseminen ja potilaiden osallistaminen.

-On hienoa, että on pystytty luomaan koko maan tasolla yhteiset tavoitteet, Anna-Kaisa Parkkila toteaa.
-Paikallistasolla yhteisistä tavoitteista on johdettu vielä tarkemmat omat tavoitteet, jotka voivat olla näkyvillä vaikkapa taukotilan seinällä. Niitä käydään yhdessä läpi.

Radiologian osastolla on johdettu ylärivillä näkyvistä kansallisista tavoitteista oman toiminnan keskeiset tavoitteet.

Taysissakin tavoitteiden toteutumista seurataan huolellisesti, mutta Parkkila pohtii, miten tavoitteet voisi jalkauttaa paremmin ja kuinka työntekijät olla asiassa nykyistä enemmän mukana. Tanskassa tavoitteiden toteutumista seurataan ja vertaillaan alueittain, ja toteumat ovat kaikkien nähtävillä verkossa. Sairaaloissa on myös omia datayksiköitä, jotka seuraavat ja analysoivat tietovirtoja sekä vuositavoitteiden että päivittäisen työn näkökulmasta. Syntynyttä tietoa käytetään hyväksi esimerkiksi potilaiden jakamisessa osastoille.

Selkeä malli helpottaa kehittämistä

Jos sairaalassa ilmenee jokin ongelma, johon halutaan ratkaisu, apuun kutsutaan kehittäjä itsehallintoalueen kehittämisyksiköstä. Myös päättäjät voivat edellyttää, että jotakin toimintaa aletaan parantaa, jos tavoitteet eivät täyty. Kehittämiseen on luotu selkeä toimintamalli, jonka toteuttamisessa kehittämisen asiantuntija on apuna.

-Kehittämisprosessi etenee tietyn mallin mukaan, Anna-Kaisa Parkkila kertoo.
-Jos lopputulokset ovat hyviä, hyvät käytännöt voidaan levittää koko alueelle tai vaikka koko maahan.

Kehittämistyö on yleensä hyvin konkreettista. Parkkila kertoo tapauksesta, jossa etsittiin ratkaisuja siihen, että psykiatrisen poliklinikan asiakkaat jättivät monesti tulematta vastaanotolle. Tilannetta korjattiin esimerkiksi lähettämällä potilaille tekstiviestimuistutuksia, parantamalla odotustilojen viihtyisyyttä ja huolehtimalla, että vastaanoton sisäänkäynti on huomaamaton eikä "leimaa" sisääntulijoita muiden silmissä.

Vuodepotilaille syntyy helposti painehaavoja eli makuuhaavoja. Århusin sairaalassa painehaavojen syntymistä on saatu ehkäistyä uudella toimintamallilla, jossa osastoilla kiertelevä, asiaan erikoistunut hoitaja pitää yllä tietoutta painehaavojen torjumisesta.

Delirium-kohtauksia puolestaan saatiin vähennettyä muun muassa tekemällä hoitohenkilöstölle tarkistuslista, jonka avulla voi sulkea pois tavanomaisia sekavuustilan taustatekijöitä. Listalta löytyy niinkin yksinkertaisia asioita kuin riittävä ravinto ja uni.

HOPE-vaihto tuo uutta työhön

HOPE eli European Hospital and Healthcare Federation järjestää vuosittain vaihto-ohjelmia jäsenmaiden terveydenhuollon ammattilaisille. Parkkila osallistui ohjelmaan, joka oli tarkoitettu sairaaloiden hallinnon työntekijöille. Samassa vaihtoryhmässä Tanskassa oli 6 kollegaa eri puolilta Eurooppaa.

-Oli todella antoisaa tutustua tanskalaiseen terveydenhuoltoon, Anna-Kaisa Parkkila kertoo.
-Ja tietenkin keskustelimme myös vaihtoryhmän jäsenten kesken paljon siitä, miten missäkin maassa on asiat järjestetty.

Neljän viikon vaihdon aikana tultiin tutuiksi, ja yhteyksiä on tarkoitus pitää myös harjoittelun jälkeeen.

Osa ohjelmasta oli yhteistä kaikille, osa räätälöitiin osallistujien toiveiden mukaan. Neljän viikon vaihto-ohjelma toteutettiin samaan aikaan koko Euroopassa, ja eniten vaihtoon osallistujia otettiin Suomeen, kaikkiaan 18 henkeä.

Anna-Mari Martikainen