- Me toivotaan Areenaan omia jumppaohjelmia ikäihmisille ja kehitysvammaisille.
Nämä terveiset henkilökunnalta toi Tuija Järvinen, Ruoveden Honkalakoti ry:n toiminnanjohtaja 10.5. Tampereen Mediapolikselle Tohloppiin kokoontuneelle yleisölle, joka oli tullut kuulemaan Fluenten Yle-pilotin tuloksista ja käyttökokemuksista. Pilotissa testattiin Yle Areenan ja Elävän arkiston ohjelmien hyödyntämistä sote-asiakasryhmien hyvinvoinnin edistäjinä.
Pilottiin osallistui kuusi sosiaalipalveluiden tuottajaa: kuntouttavaa päivätoimintaa ja asumista järjestävä ikäihmisten ja kehitysvammaisten Honkalakoti Ruovedeltä, ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksiköt Attendo Japsis Vantaalta, Attendo Johannes Tampereelta ja Almahemmet Kemiöstä, ammatillista kuntoutusta aikuisväestölle tarjoava Kiipula-Avire (Hämeenlinnasta ja Siuntiosta) sekä Attendon TampereenAalto, nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen yksikkö.
Sote-palvelutuottajat rahoittivat pilotin yhteiskehittämisen. Fluente Kumppaneiden rooli oli suunnitella ja toteuttaa yhteiskehittäminen kentällä henkilökunnan, asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Arja Ranta-aho Fluentesta valmensi hoitajia käyttämään sisältöjä ja käyttöä kokeiltiin asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Kehittämistä tuki Fluenten ja Ylen edustajien yhteistyöryhmä. Pilotti toteutettiin lokakuusta 2018 huhtikuuhun 2019, ja se oli jatkumoa Smart Health-hankkeena tehdylle selvitykselle digisisältöjen jakelukanavista keväällä 2018.
Sote-palveluissa keskeisessä roolissa on asiakaskokemus, jota Fluente selvitti piloteissa tieteellisestä tutkimuksesta peräisin olevalla viitekehyksellä. Siinä jaetaan digisisältöjen tuottama käyttäjän arvokokemus toiminnalliseen arvoon, tunnearvoon ja sosiaaliseen arvoon.
Toiminnallinen arvokokemus syntyy käyttötilanteessa laitteen ja käyttöjärjestelmän parissa: asiakastyön näkökulmasta laitteiden on toimittava heti ja teknisen käyttötilanteen on pakko onnistua, jotta ammattilainen voi hyödyntää digisisältöjä asiakasvuorovaikutuksessa.
Myös pilottiorganisaatiot kertoivat digisisältöjen käyttämisen kiireisessä työn arjessa olevan paljon kiinni hyvin toimivista välineistä. Pilottiyksiköissä käytettiin joko älytelevisiota tai Yeti-jättitablettia.
Kaukosäädin koettiin yleisesti hankalaksi, kun henkilökunta kokosi suosikkilistoja Areenan ja Elävän arkiston ohjelmista. Asiakasryhmistä vain mielenterveyskuntoutujat pystyivät käyttämään kaukosäädintä. Sen sijaan kosketusnäytöllisen jättitabletin käyttäminen ei vaadi hienomotoriikkaa tai sanallista viestintäkykyä, ja se kiinnostaa sekä nuoria että ikääntyneitä.
-Areenan ohjelmissa voisi yleisemmin käyttää Lasten Areenan kuvakkeita. Niitä pystyisi asiakas itse paremmin käyttämään, toivoi Järvinen Honkalakodista.
- Sisältöjen löytäminen hakusanoilla on Areenassa vaikeaa. Valmiita aihekokonaisuuksia, esimerkiksi Helsingin olympialaisista tarvittaisiin meillä, ehdotti Attendo Jaspiksen virikeohjaaja Merja Kalenius Vantaalta.
Tunnearvo syntyy digitaalisen sisällön vastaavuudesta käyttäjänsä tarpeisiin ja käyttäjän suhteesta sisältöön. Suosituimpia sisältöjä lähes kaikkien pilottiyritysten asiakkaiden keskuudessa olivat vanhat elokuvat ja paikallisiin maisemiin vieneet historialliset pätkät, luontodokumentit, menneiden vuosikymmenten musiikki ja konsertit sekä erilaiset visailut. Hieman yllättäen myös nuoret pitivät historiaa käsittelevistä aiheista sekä vanhoista mustavalkoelokuvista.
Vanhustyön kokemuksissa nostalgiaa tarjoavat sisällöt tuottivat paljon tunne-elämyksiä ja keskustelunaiheita kuin myös uutta yhteyttä ihmisten kesken.
– Aikaisemmin käytettiin jo kaikki keinot toteuttaa viriketoimintaa ikäihmisille. Mukaan otettiin myös lasten pelit ja puuhakirjat, mutta ne on suunniteltu lapsille, ei aikuisille ihmisille, kuvaa digisisältöihin liittyviä asiakastarpeita Kalenius Attendo Jaspiksesta.
Nojatuolimatkailu lapsuuden kotiseudulle saattoi tuottaa muistisairaalle asukkaalle mahdollisuuden elää tunteiden koko kirjo ja kertoa omasta taustastaan muistelun avulla. Myös nuoret aikuiset pitivät lapsuudessa nähtyjen elokuvien katselemisesta ja niiden tuottamista muistoista.
Digisisältöjen vaikutukset tunteisiin saattoivat olla myös hyvin suoraviivaisia ja käytännöllisiä. Esimerkiksi rauhoittava luontodokumentti saattoi kesyttää asumisyksikön asiakkaan pahimman aamuäreyden, jolloin aamurutiinien toteuttaminen sujui helpommin.
Sosiaalinen arvo puolestaan tuottaa osallistumisen ja tekemisen kokemuksia ja syntyy käyttäjien keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Useat pilottiorganisaatiot kokivat digisisältöjen käytön monipuolistaneen ryhmätoimintaa. Honkalakodissa Yle Areenan ja Elävän arkiston sisältöjä käytettiin päiväryhmissä keskustelun pohjana päivän teemaan sopivien aiheiden kautta. Näin asiakkaiden kesken löydettiin uusia aiheita, joita ei muutoin olisi välttämättä keksitty käsitellä.
Yksikön johtaja Katarina Forssell Kemiön Almahemmetistä kertoi digisisältöjen tuovan yhteisöön enemmän yhdessäoloa, kun sisältöjä etsitään yhdessä ja hoitajat jäävät katselemaan ohjelmia ja juttelemaan niistä asukkaiden kanssa.
– Saimme vanhojen elokuvien kautta mukaan myös muutaman vähemmän sosiaalisen asukkaan, Forssell kertoo. Digisisältöjen myötä saa usein tietää enemmän asukkaan taustoista, jolloin on helpompi myös keksiä juteltavaa, hän jatkaa.
Kiipula-Aviren työikäisten kuntoutustoiminnassa digisisältöjä käytettiin aktivoimaan asiakkaita etsimään itse omaa työkykyä ja työelämän tavoitteita edistäviä sisältöjä Ylen tarjonnasta. Katsellut ohjelmat herättivät usein runsaasti keskustelua ja tunteita. Joillekin asiakkaille ne toivat lisää itsevarmuutta tuoda omia ajatuksia esiin, kertoi kuntoutusasiantuntija Kaisu Nurmikolu.
Myös nuoret aikuiset mielenterveyskuntoutujat kokoontuivat yhteen ja vuorovaikuttivat keskenään digisisältöjen avulla.
– Meidän nuorillamme on usein vaikeutta aloitteen tekemisessä. Siksi telkkari sijaitsee yhteisissä tiloissa ja sitä kokoonnutaan katselemaan yhdessä oman huoneen ulkopuolelle, kertoo ohjaaja Minna Ijäs Attendon TampereAallosta.
Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiville asukkaille digisisällöt voivat toimia väylänä mielikuvaharjoitella jännittäviä tilanteita sekä oman mielipiteen sanomista. Nämä kokemukset valmentavat asukasta ottamaan seuraavan askeleen tehostetusta asumisesta eteenpäin.
– Digisisällöt ovat väylä yhteiseen tekemiseen. Siksi myös sisältöjen valitseminen yhdessä on tärkeää. Joskus ohjaajana saatoin valita aivan väärin, jolloin asukkaat äänestivät jaloillaan, Ijäs kertoo pilottikokemuksistaan.
Fluenten liiketoimintakehittämisen asiantuntija Tarja Pietiläinen kuvasi pilottitulosten koontivaiheessa ammattilaisen polkua ensikosketuksesta digisisältöjen kanssa niiden aktiiviseen käyttämiseen asiakasvuorovaikutuksen tukena ja vaikutusten havaitsemiseen käytännön työssä.
– Kun henkilökunta kokee, että pystyy käyttämään digisisältöjä työssään ja näkee niiden tuottavan asiakkailleen tunnemerkityksiä ja yhteisöllisyyttä, he voivat itse todistaa asiakkailleen syntyneitä arvoja käytännössä. Tehdään niin sanotusti oikeita asioita. Työn laadullinen tuottavuus paranee, ammatillisen arvon kokemus sekä työmotivaatio kasvavat. Henkilökunta myös keskustelee keskenään sekä esimiestensä kanssa, mikä lisää vaikuttavuuden ja työn tavoitteiden toteutumisen näkyvyyttä, Pietiläinen avaa.
Jatkossa Yle Areenaan toivottiin ammattillista käyttöä edistäviä ominaisuuksia: kansiorakenne, suositustoiminto, osuvampi hakutoiminto ja ohjelman poistuminen päivämääränä. Kuvakkeista hyötyisivät ikäihmiset, kehitysvammaiset ja maahanmuuttajat. Hyvinvointi-tv on nivottava osaksi asiakastyötä ja siksi haluamme jatkossa linkittää digisisältöjen käytön myös asiakaskohtaiseen kirjaamiseen, kertoo Ranta-aho jatkokehitystarpeista. Henkilökunta tarvitsee myös selkeitä ohjeita ja systemaattista opastusta oli pilottiorganisaatioiden yhteinen kokemus.
– Fluente pystyykin tämän pilottihankkeen tulosten perusteella väittämään, että Yle Areenan ja Elävä arkiston digisisällöt tuovat lisäarvoa sote-alan asiakasvuorovaikutukseen, Pietiläinen toteaa.