Digisisällöillä terveyttä ja hyvinvointia

10.5.2019 (Muokattu 14.5.2019)

Tampereen yliopistollinen sairaala ja Pirkanmaa toimivat kokeilualustoina useille piloteille, joissa testataan digitaalisten sisältöjen ja virtuaalisuuden hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Digitaaliset ja virtuaaliset sisällöt sopivat niin asiakas- ja hoitotyön ammattilaisten työvälineiksi kuin suoraan asiakkaiden käytettäviksi terveyden ja hyvinvoinnin tukena.

Digisisällöt tarkoittavat erilaisia mediasisältöjä, jotka ovat saatavilla digitaalisessa muodossa. Digitaalisiin sisältöihin kuuluvat esimerkiksi äänet, musiikki, digitaaliset valokuvat sekä videot, joiden katselemiseen käytetään esimerkiksi digitaalista näyttöä. Oma lukunsa ovat virtuaaliset sisällöt, jotka tuovat vaikkapa rauhoittavan luontoelämyksen VR-lasien kautta kolmiulotteiseksi virtuaaliympäristöksi käyttäjänsä aistittavaksi.

Digitaaliset ja virtuaaliset sisällöt hoito- ja asiakastyön sekä asiakaskokemuksen osana ovat osa alueellista terveydenedistämistä ja Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa. Tampereen kaupungin Smart Tampere -rahoituksen avulla osana Smart Health -kokonaisuutta on toteutettu selvityksiä digitaalisten sisältöjen tarpeista ja toteutettu pilottikokeiluja Taysissa sekä pirkanmaalaisissa sosiaali- ja terveyspalveluyrityksissä.


Digisisällöt asiakastyön rikastuttajina

Fluente Kumppanit Oy tuottaa sosiaali- ja terveysalalle digitaalisuutta hyödyntäviä työtapoja ja palveluprosesseja. Digitaalisten työvälineiden tarkoituksena on tehostaa hoitotyötä ja parantaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa.

Fluente on juuri saanut päätökseen pilotin, jossa kokeiltiin Yle Areenan ja Ylen Elävän arkiston sisältöjen hyödyntämistä ammatillisen hoitotyön osana useissa hoivakodeissa sekä kuntoutus- ja asumisyksiköissä sekä Pirkanmaalla, Etelä- ja Keski-Suomessa. Pilotti oli jatkoa vuonna 2018 SmartTampere-rahoituksella tehdylle selvitykselle digisisältöjen jakelukanavista. Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalalle ei ole vielä olemassa valmiita digitaalisten sisältöjen kokonaisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hoitotyön henkilökunnan tulisi itse poimia ja koostaa sisältökokoelmia valtavasta määrästä digitaalista aineistoa, mikäli digisisältöjä haluttaisiin hyödyntää asiakastyön osana.

– Virtuaalinen ja digitaalinen teknologia ovat jo pitkälle kehittyneitä, mutta niiden tavoitteellinen, suunnitelmallinen hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on vasta alussa, kertoo digiarkkitehti Arja Ranta-aho Fluentesta.

Selvityksen jatkumona Fluente aloitti pilotin, jossa Ylen sisältöjä hyödyntämällä pilottiyhteistyöyritykset lähtivät systemaattisesti koostaamaan digisisältöjen suosikkilistoja ja kokeilemaan digitaalisia sisältöjä hoiva- ja kuntoutustyön osana.

Fluente hyödyntää digisisältöjen työvälineenä Yeti-jättitablettia, jonka avulla toiminnallisuutta voidaan lisätä hoitotyöhön. Jopa 98-tuumaisen jättitabletin käyttäminen ei vaadi hienomotoriikkaa tai sanallista viestintäkykyä ja se kiinnostaa sekä lapsia että ikääntyneitä.

– Sanon aina, että ikä tai toimintakyky eivät estä digisisältöjen käyttöä. Digisisällöillä on aina osallistava vaikutus ja asiakasryhmälle tai käyttäjälle sopiva, harkittu tavoite, Ranta-aho painottaa. Ranta-aho sanookin, että digitaalisten sisältöjen käyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on aina tavoitteellista ja suunnitelmallista.

Ranta-ahon mukaan kokeiluihin suhtaudutaan pääasiassa myönteisesti, vaikka hoitohenkilökunnalle digisisältöjen aktiivinen käyttäminen oman työn osana on vielä uutta ja sitä saatetaan aluksi vierastaa.

– Omien kokemuksien syntyminen myös henkilökunnalle on tärkeää. Vaikutusten näkeminen käytännössä vakuuttaa asian merkityksestä, Ranta-aho sanoo.

Ranta-aho kertoo kokemuksista, joissa digisisältöjen myötä eri ikäisillä on tullut ilmi sellaisia mielenkiinnon kohteita, joita nämä eivät ole aiemmin pystyneet ilmaisemaan. Tätä kautta digitaaliset sisällöt ja esimerkiksi jättitabletti toimivat myös uutena vuorovaikutuskanavana ammattilaisen ja asiakkaan välillä.

Fluenten ja Yle Areenan sekä Ylen Elävän arkiston pilotin tuloksista kuultiin tarkemmin 10.5.2019 Tohlopin Mediapoliksella järjestetyssä avoimessa tilaisuudessa. Lisätietoja tilaisuudesta löydät osoitteesta www.fluente.fi tai hakemalla LinkedInistä Ranta-aho, Arja.


Elämysreseptejä erikoissairaanhoitoon

Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoimassa Virtuaalinen elämyslääke -hankkeessa kokeillaan käytännössä, kuinka virtuaalisuuden keinoin voidaan vaikuttaa potilaiden hyvinvointiin ja hoitotyöhön sekä asiakaskokemuksen laatuun erikoissairaanhoidossa. Hankkeessa toteutetaan useita kehittämispilotteja Taysin ympäristössä eri potilasryhmille.

Toukokuussa 2019 alkavassa pilotissa käytössä ovat MelloVR:n tuottamat virtuaalilasit. Laseilla tuotetaan asiakkaalle virtuaalinen kokemus, jossa tämä voi päätään kääntämällä tarkastella laseissa 360 astetta avautuvaa ympäristöä. Kokeiluun on valittu VR-lasien tuottajalta viisi aikaisemmin tehokkaimmiksi koettua luontoelämystä, joissa lasien lisäksi käytetään kuulokkeita äänimaiseman aistimiseksi.

– Hankkeen vastaanotto erikoissairaanhoidossa on ollut hyvä. Henkilökunta ja osastojen lääkärit kokeilevat mielellään uusia asioita potilaidensa parhaaksi, kertoo Virtuaalinen elämyslääke -hankkeessa toiminut PSHP:n koordinointipäällikkö Juha Ahonen.

Virtuaalinen elämyslääke -hankkeen tavoitteena on muotoilla niin sanottuja elämysreseptejä, joissa yhdistyvät hyvinvointi ja yhdenvertaisuus. Lisäksi halutaan kehittää luovien sekä sote-alojen koulutusta näitä tavoitteita edistäviksi sekä rakentaa uudenlaisia yhteistyöverkostoja. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun, ja sen osatoteuttajina toimivat Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu sekä Turun ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus.


Sisältöjen aiheita luonnosta

Digitalisten ja virtuaalisten sisältöjen suosituimmat aiheet tulevat usein luonnosta. Luontoaiheilla on todettu olevan rauhoittava ja rentouttava vaikutus. Erityisesti terveyspalveluissa korostuvat rauhoittuminen ja rentoutuminen, kun taas sosiaalipalveluissa aktivoiminen. Aktivoiminen digisisältöjen keinoin tarkoittaa esimerkiksi elämysten ja osallisuuden kokemuksia sekä mahdollisuuksia ilmaista tunteita silloinkin, kun sairaus tai kehitysvamma rajoittaa sanallista ilmaisua tai aisteja. Rentoutuminen puolestaan voi parantaa esimerkiksi hoitovastetta ja toisaalta poistaa asiakkaan tai omaisten jännitystä ja pelkoja, joita usein ilmenee varsinkin terveyspalveluiden parissa.

Virtuaalinen elämyslääke -hankkeen osana pilotoidaan parhaillaan Tampereen ammattikorkeakoulun suunnittelemaa hiljentymishuonetta Taysin Radiuksessa. Hiljentymishuoneessa kävijä voi halutessaan kuunnella itse säädettäviä luontoääniä. Luontoäänien tarkoituksena on edistää rentoutumista, vähentää pelkoja sekä edistää henkilökunnan palautumista.

Myös Taysin päiväkirurgian osastolla kokeiltiin luontosisältöjen rauhoittavaa vaikutusta. Tässä Fluente Oy:n toteuttamassa pilotissa potilaat katselivat luontokuvista ja rauhoittavasta musiikista koostettua videota leikkaussalin odotustiloissa. Kokeilun tulosten perusteella potilaat todella kokivat luontoaiheisen sisällön rauhoittavan heitä.


Taustalla osallisuus ja kulttuurioikeudet

Digitaaliset sisällöt voivat tuottaa käyttäjilleen uutta yhteistä toimintaa. Ranta-aho kertoo sosiaalipalveluiden kokeiluista esimerkin, jossa digisisällöt ja jättitabletti ovat tuoneet joidenkin asiakkaiden toimintaan uutta päämäärätietoisuutta ja itsenäistymistä. Osallisuuden lisääminen onkin digitaalisten ja virtuaalisten sisältöjen keskeisimpiä arvoja.

Virtuaalinen elämyslääke -hankkeen taustalla vaikuttavan Pirkanmaan kulttuurihyvinvointisuunnitelman tavoitteena on hyvinvoinnin tavoitteellinen edistäminen kulttuurin ja taiteen keinoin. Tarkoituksena on toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen sekä kaikkien ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutuminen.

– Kulttuuriset oikeudet pitää pystyä takaamaan myös erityisryhmille, kuten pitkäaikaisessa sairaalahoidossa oleville psykiatrisille potilaille tai kehitysvammaisille asiakkaille. Me kaikki voimme nauttia meille tärkeistä kulttuuri- ja taide-elämyksistä hyvinvointimme tueksi, painotta Juha Ahonen.

Digisisällöillä voidaan sosiaali- ja terveysalan palveluvalikoimaan saada jotakin täysin uutta. Uutta liiketoimintaa voi syntyä luovien alojen osaamisen kaupallistamisesta ja hyödyntämisestä sote-alan muutostarpeisiin. Tähän tarvitaan taide- ja kulttuuritoimijoiden sekä sosiaali- ja terveysalan ammattimaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä, jossa vain mielikuvitus on rajana.


Yeti-jättitabletin avulla voidaan digisisältöje ja älykkäästi ohjautuvia led-valoja käyttäen luoda erilaisia tunnelmia tilaan.