Koti- ja etähoito: integraatioalustan määrittelytyö valmis

Smart Tampere –elinvoimaohjelmaan kuuluva Smart Health –teeman määrittelyprosessin lopputilaisuus järjestettiin 21.6. Keväällä tehdyn työn tuloksena syntyi koti- ja etähoidossa käytettäviä teknologiaratkaisuja kuvaava määrittelydokumentti.

Hedelmällistä yritysten ja julkisen puolen yhteistyötä

Tamperen kaupungin hyvinvointipalveluiden visiona on, että vuonna 2025 kaikki käyttävät digitaalisia palveluja. Kevään 2017 aikana Smart Health –teemassa onkin tämän mukaisesti rakennettu vaatimusmäärittely koti- ja etähoidon palveluissa käytettävien teknologiaratkaisujen integroimiseksi asiakkaalle ja terveysammattilaisille toimivaksi kokonaisuudeksi. ”Smart Healthissa halusimme haastaa jo alusta saakka laajan joukon yrityksiä rakentamaan kanssamme uutta kotihoidon tulevaisuutta. Tätä vaativaa toimintatapaa kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja on ollut todella hienoa, että merkittävä määrä yrityksiä on ollut valmiita tekemään töitä hartiavoimin yhteisen hyvän eteen. Tämä uudenlainen tapa kehittää toimintaa julkisen ja yksityisen kesken sai myös aikaan tuloksia, joihin kukaan olisi yksin ei pystynyt”, kehuu Smart Healthin teemapäällikkö ja FinnMedi Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola.

Tuloksellisempaa ja kustannustehokkaampaa kotihoitoa

Uudenlaiset toimintavat ovat välttämättömiä, jotta asiakkaita voitaisiin hoitaa entistä paremmin ja kustannustehokkaammin myös kotiympäristössä. Tavoitteeseen pääsemiseksi erilaisten teknologioiden ja sovellusten tulee olla yhteensopivia. Yksilöllinen palveluketju on mahdollinen silloin kun uusien palveluiden avulla voidaan koota potilaan elintoimintoja, fyysisiä suoritteita, psyykeen tilaa ja sosiaalista kanssakäymistä kuvaavaa dataa eri tavoin hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi. Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio korostaa myös toimijoiden välisen yhteistyön ja ennaltaehkäisyn merkitystä: ”Kuitenkaan pelkkä teknologia ei asiaa ratkaise vaan turvallisen kotihoidon ympärivuorokautinen palvelujärjestelmä vaatii myös erilaisten palvelutuottajien yhteistyötä. Sairaalasta kotiutuvan, kotona kotihoidon tuella asuvan vanhuksen ja ensihoidon asiakkaan palvelutarpeet voidaan koota yhteen ja ratkaista aiemmin sairaalahoitoa vaatineet ongelmat aiempaa kevyemmin ja asiakkaalle miellyttävämmin. Myös järjestelmän kykyä ennakoida ja ennalta ehkäistä ongelmia voidaan näin parantaa.”

Avoin määrittelyprosessi ja tulokset

Koti- ja etähoidon vaatimusmäärittelyä on rakennettu Smart Tampere –ohjelman avoimen määrittelyprosessin mukaisesti. ”Eri vaiheissa määrittelytyöhön osallistui yli 50 henkilöä eri yrityksistä sekä julkisen puolen organisaatioista. Sen lisäksi, että saimme hyvän pohjan viedä koti- ja etähoidon ratkaisuja eteenpäin, saimme myös hyvää oppia tuleviin avoimiin määrittelyihin muissakin Smart Tampere teemoissa,” kertoo kertoo Smart Tampere -ohjelman liiketoimintakehityksestä vastaava Petri Nykänen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:stä.

Määrittelytyön tuloksena syntyi dokumentaatio, joka kuvaa seuraavat asiat:

1) Tampereen kaupungin ja PSHP:n asiantuntijoiden haastattelut sekä käyttötapauksien (omahoito, kotihoito, sairaalahoidosta kotiuttaminen ja akuuttihoito) kuvaukset. Näiden perusteella muodostui käsitys asiakastarpeesta sekä niistä johdetut vaatimukset ylätasolla.

2) Kansallisten ja alueellisten hankkeiden (esim. ODA, UNA, Kanta-järjestelmä, Kvarkki, tulevaisuuden OmaKanta, Kansallinen Palveluarkkitehtuuri, DHR, Isaacus, KODA ja virtuaalisairaala) osalta selvitettiin hankkeiden sisältö ja mahdollinen liittyminen integraatioalustan määrittelytyöhön. Tavoitteena on hyödyntää soveltuvien kansallisten tai alueellisten järjestelmien tarjoamaa toiminnallisuutta mahdollisimman laajasti.

3) Edellä kuvattujen tietojen perusteella rakennettiin käsitys tavoitearkkitehtuurista, joka on jaettu kolmeen osaan: abstrakti ylimmän tason kuvaus, arkkitehtuuri keskipitkälle aikavälille ja alustava kuvaus integraatioalustan sisäisestä koostumuksesta.

”Toimintamalli, jossa kaupungin tarpeet avataan varhaisessa vaiheessa yrityksille ja asioista keskustellaan avoimesti, sai hyvää palautetta. Toimintamalli yhdisti useat eri näkökulmat ja mahdollisti asioiden monipuolisen tarkastelun ja prosessin aikana niin Tampereen kaupungin, kuin yritysten ymmärrys yhteisestä tavoitteesta kirkastui. Lopputuloksena saatiin visio tulevaisuuden digitaalisesta alustasta, joka ottaa huomioon SOTE-uudistuksen tuomat muutokset ja mahdollistaa kotihoitoon uusia digitaalisia ratkaisuja," summaa FinnMedi Oyn projektipäällikkö Niko Lönn.


Smart Tampere -ohjelman liiketoimintakehityksestä vastaava Petri Nykänen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:stä presentoi määrittelyprosessin päätöstapahtumassa 21.6.2017.


Lisätietoja:

Matti Eskola, toimitusjohtaja, FinnMedi Oy 040 557 5355 matti.eskola@finnmedi.com

Jarkko Lumio, suunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki 040 508 9988 jarkko.lumio@tampere.fi

Liitteet