Smart Tampere –elinvoimaohjelmaan kuuluva Smart Health –teeman määrittelyprosessin lopputilaisuus järjestettiin 21.6. Keväällä tehdyn työn tuloksena syntyi koti- ja etähoidossa käytettäviä teknologiaratkaisuja kuvaava määrittelydokumentti.
Hedelmällistä yritysten ja
julkisen puolen yhteistyötä
Tamperen kaupungin
hyvinvointipalveluiden visiona on, että vuonna 2025 kaikki käyttävät
digitaalisia palveluja. Kevään 2017 aikana Smart Health –teemassa
onkin tämän mukaisesti rakennettu vaatimusmäärittely koti- ja etähoidon
palveluissa käytettävien teknologiaratkaisujen integroimiseksi asiakkaalle ja
terveysammattilaisille toimivaksi kokonaisuudeksi. ”Smart Healthissa
halusimme haastaa jo alusta saakka laajan joukon yrityksiä rakentamaan
kanssamme uutta kotihoidon tulevaisuutta. Tätä vaativaa toimintatapaa
kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja on ollut todella hienoa, että
merkittävä määrä yrityksiä on ollut valmiita tekemään töitä hartiavoimin
yhteisen hyvän eteen. Tämä uudenlainen tapa kehittää toimintaa julkisen ja
yksityisen kesken sai myös aikaan tuloksia, joihin kukaan olisi yksin ei
pystynyt”, kehuu Smart Healthin teemapäällikkö ja FinnMedi Oy:n toimitusjohtaja
Matti Eskola.
Tuloksellisempaa ja
kustannustehokkaampaa kotihoitoa
Uudenlaiset toimintavat ovat
välttämättömiä, jotta asiakkaita voitaisiin hoitaa entistä paremmin ja
kustannustehokkaammin myös kotiympäristössä. Tavoitteeseen pääsemiseksi
erilaisten teknologioiden ja sovellusten tulee olla yhteensopivia. Yksilöllinen
palveluketju on mahdollinen silloin kun uusien palveluiden avulla voidaan koota
potilaan elintoimintoja, fyysisiä suoritteita, psyykeen tilaa ja sosiaalista
kanssakäymistä kuvaavaa dataa eri tavoin hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi.
Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio korostaa myös toimijoiden
välisen yhteistyön ja ennaltaehkäisyn merkitystä: ”Kuitenkaan pelkkä teknologia
ei asiaa ratkaise vaan turvallisen kotihoidon ympärivuorokautinen
palvelujärjestelmä vaatii myös erilaisten palvelutuottajien yhteistyötä.
Sairaalasta kotiutuvan, kotona kotihoidon tuella asuvan vanhuksen ja ensihoidon
asiakkaan palvelutarpeet voidaan koota yhteen ja ratkaista aiemmin
sairaalahoitoa vaatineet ongelmat aiempaa kevyemmin ja asiakkaalle
miellyttävämmin. Myös järjestelmän kykyä ennakoida ja ennalta ehkäistä ongelmia
voidaan näin parantaa.”
Avoin määrittelyprosessi ja
tulokset
Koti- ja etähoidon
vaatimusmäärittelyä on rakennettu Smart Tampere –ohjelman avoimen
määrittelyprosessin mukaisesti. ”Eri vaiheissa määrittelytyöhön osallistui yli
50 henkilöä eri yrityksistä sekä julkisen puolen organisaatioista. Sen lisäksi,
että saimme hyvän pohjan viedä koti- ja etähoidon ratkaisuja eteenpäin, saimme
myös hyvää oppia tuleviin avoimiin määrittelyihin muissakin Smart Tampere
teemoissa,” kertoo kertoo Smart Tampere -ohjelman liiketoimintakehityksestä vastaava Petri Nykänen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:stä.
Määrittelytyön tuloksena syntyi
dokumentaatio, joka kuvaa seuraavat asiat:
1) Tampereen kaupungin ja
PSHP:n asiantuntijoiden haastattelut sekä käyttötapauksien (omahoito,
kotihoito, sairaalahoidosta kotiuttaminen ja akuuttihoito) kuvaukset. Näiden
perusteella muodostui käsitys asiakastarpeesta sekä niistä johdetut vaatimukset
ylätasolla.
2) Kansallisten ja alueellisten
hankkeiden (esim. ODA, UNA, Kanta-järjestelmä, Kvarkki, tulevaisuuden OmaKanta,
Kansallinen Palveluarkkitehtuuri, DHR, Isaacus, KODA ja virtuaalisairaala)
osalta selvitettiin hankkeiden sisältö ja mahdollinen liittyminen
integraatioalustan määrittelytyöhön. Tavoitteena on hyödyntää soveltuvien
kansallisten tai alueellisten järjestelmien tarjoamaa toiminnallisuutta mahdollisimman
laajasti.
3) Edellä kuvattujen
tietojen perusteella rakennettiin käsitys tavoitearkkitehtuurista, joka on
jaettu kolmeen osaan: abstrakti ylimmän tason kuvaus, arkkitehtuuri
keskipitkälle aikavälille ja alustava kuvaus integraatioalustan sisäisestä
koostumuksesta.
”Toimintamalli,
jossa kaupungin tarpeet avataan varhaisessa vaiheessa yrityksille ja asioista
keskustellaan avoimesti, sai hyvää palautetta. Toimintamalli yhdisti
useat eri näkökulmat ja mahdollisti asioiden monipuolisen tarkastelun ja
prosessin aikana niin Tampereen kaupungin, kuin yritysten ymmärrys yhteisestä
tavoitteesta kirkastui. Lopputuloksena saatiin visio tulevaisuuden
digitaalisesta alustasta, joka ottaa huomioon SOTE-uudistuksen tuomat muutokset
ja mahdollistaa kotihoitoon uusia digitaalisia ratkaisuja,” summaa FinnMedi Oyn projektipäällikkö Niko Lönn.
Smart Tampere -ohjelman liiketoimintakehityksestä vastaava Petri Nykänen Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:stä presentoi määrittelyprosessin päätöstapahtumassa 21.6.2017.
Lisätietoja:
Matti Eskola, toimitusjohtaja, FinnMedi Oy 040 557 5355 [email protected]
Jarkko Lumio, suunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki 040 508 9988 [email protected]
Koti- ja etähoito: integraatioalustan määrittelytyö valmis
Liitteet
Kirjaudu sisäänRekisteröidySuomiEnglishTietosuoja ja käyttöehdotNavigaatio28.6.2017(Muokattu 28.6.2017)
Tays TKI-keskusBiokatu 6, 33520 Tampere